Elämme mielenkiintoisia aikoja. Hyvinvointialueet pyörähtävät käyntiin kaikkialla tammikuussa. Pohjanmaalla tätä on nyt vuosi koeponnistettu. Eteenpäin on menty, mutta paljon on myös niitä kehittämisen kohteita. Iso haaste on informaation saaminen kaikille kuntalaisille. Ikäihmiset eivät välttämättä käytä nettiä ja toisaalta jos käyttävät, kotisivut tulisi olla todella selkeät ja oikeat palvelut numeroineen helposti löydettävissä. Yksistään palkkojen maksu, niiden harmonisointi, sekä palveluiden harmonisointi ovat iso projekti. Lisäksi monet muut pienet, mutta äärimmäisen tärkeät asiat eivät ole ihan helppoja viedä läpi käytäntöön. Esimerkiksi palkkojen maksaminen ja siirto näin isolle joukolle vaatii todellisen ponnistuksen, sillä henkilöstö odottaa palkkaa palkkapäivänä. Siinä onnistuminen kannattaa laittaa tavoitteiden kärkeen tulevalle tammikuulle uusilla hyvinvointialueilla.
Melkein tässä hirvittää, kun tietää että lähes koko muu Suomi on nyt tässä myrskyssä. Toivottavasti Pohjanmaalla saadaan hengähtää ja päästään hiomaan kuntoon hyvinvointialueen strategiaan ja arvoihin vastaaminen.
Pula työntekijöistä sosiaali- ja terveysalalla ei näytä vielä helpottuvan. Hoitajapulasta on puhuttu paljon, mutta huoli sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien riittävyydestä tulisi puhuttaa myös. Nyt hyvinvointialueelle siirtyy 2023 vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta, joka vaatii omat resurssinsa. Kunnille jää kuitenkin maksut, eli ns. sakkomaksut (kunnat maksavat osan työmarkkinatuesta työttömyyden jatkuessa yli 300 päivää, mutta nyt kunnilla ei ole enää tehtävää työttömyyden hoidossa). Onko tämä työttömyyden hoidon henkilöstöresurssi se, josta työntekijäpulassa on helpoin lainata resurssia muualle?
Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitus on nyt jo alijäämäinen. Miltä näyttää alueiden palveluverkko, kun vuokrasopimukset päättyvät vuonna- 25 kuntien kanssa, mikäli alueet eivät saa lisärahoitusta? Hyvinvointialueet ovat kääntyneet rahoitusongelmista jo nyt kuntien puoleen ja esittäneet olisivatko kunnat valmiit hyväksymään 3%:n tuottovaatimuksen 6%:n sijasta kiinteistöjen vuokrien osalta.
Onneksi meillä alueella on hyviä näkymiä työllisyyden suhteen, kun alueelle on tulossa mittavia investointeja (kaikki eivät ole toki vielä varmistuneet) ja nyt kuntien kannattaakin olla jo hereillä, houkutellakseen tänne uusia osaajia ja asukkaita. Näillä uusilla verotuloilla saadaan kuntien taloutta vahvemmalle pohjalle, mutta nyt on muistettava, että meillä on oltava silloin myös palveluverkko kunnossa.
(Julkaistu Suupohjan Sanomissa ja Ilkka-Pohjalaisessa 24.11.2022)