Meillä monissa kunnissa on tilanne, jossa ikääntyviä kuntalaisia on yhä enemmän, mikä myös näkyy palveluiden tarpeen lisääntymisenä.
Uskon, että suurin osa meistä toivoo saavansa elää mahdollisimman täyttä elämää omassa kodissa, ja kun alkaa kunto heiketä, toivomme saavamme tarpeeksi tukea ja apua, että kotona asuminen on yhä mahdollista turvallisesti.
Perinteisesti meillä on kotihoito ja kotisairaanhoidon palvelut. Ne ovat kuitenkin muuttuneet vuosien saatossa paljon. Aiempina vuosina kotipalvelu laitteli ruokaa, pesi pyykkiä, kävi kaupassa ja hoiti myös siivousta. Samalla pystyi vaihtamaan kuulumisia ja tuli mukava kontakti kodin ulkopuolelle. Nykyisin nämä eivät kuulu enää kotihoidon tehtäväkenttään. Oma pelkoni on, toivottavasti aiheeton sellainen, että tehostetun palveluasumisen vähentäminen ajaa ikäihmisiä kotiin liian heikkojen palveluiden varassa.
Kotona asumisen ja palveluasumisen tuki tulisi olla kattavaa, jotta näitä tehostettua paikkoja voidaan vähentää.
Meillä tulisi olla jollain tavalla järjestettyä toimintaa ikäihmisille. Se kuka palvelun tuottaa, ei ole merkityksellistä, vaan se mitä se sisältää. Sen tulee olla yhteisöllistä, toimintakykyä ylläpitävää ja mielekästä toimintaa. Tämä tukisi myös omaishoitajien jaksamista.
Olen itse sitä mieltä, että ikäihmisille toimisi mainiosti henkilökohtainen palveluseteli kotona asuville, jolla he voisivat ostaa tarvitsemaansa kotipalvelua. Vammaisille oli joillain alueella kokeilussa henkilökohtainen ”optio”, eli he saivat tietyn arvoisen setelin, jonka saivat käyttää juuri niihin palveluihin mitä kokivat itselleen tarpeellisiksi. Ei siis osteta palvelua, jota ei koeta tarpeelliseksi, vaan juuri niitä mitkä ovat itselle tärkeitä kotona asumisen edellytyksiä.
Riittävät terveydenhuollon palvelut luonnollisesti kuuluvat tähän kotona-asumisen tukeen.
Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen - miten ne eroavat toisistaan? Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta 24h vuorokaudessa. Palveluasuminen on tätä kevyempi palvelu, missä työntekijät ovat paikalla esim. klo 8-20. Siinä lisäksi voi olla tukena esimerkiksi yöksi ranneke hälyttimet, joilla saa yhteyden yöpartioon.
Ihannetilanne olisi, kun meillä olisi tarjolla senioriasuntoja, joissa palveluita saa sitä mukaa lisää, kun toimintakyky vaatii. Niissä on usein yhteiset harrastetilat, joissa voidaan myös järjestää ruokailut tai ravintolatoimintaa.
Olen sitä mieltä, että ikäihmisten tulisi voida asua haluamassaan kunnassa. Useimmat varmasti haluavat asua tutulla kotipaikkakunnalla, vaikka olisi kyse tehostetusta palveluasumisesta. Usein myös tutut maisemat ovat tärkeitä myös kuntouttavasta näkökulmasta, jos on esimerkiksi muistisairautta.
Meillä tulisi olla mahdollisuus tarjota kuitenkin tehostettua palveluasumista myös hyvinvointialueen ulkopuolelle, mikäli ikäihmisen kaikki läheiset asuvat muualla ja ikäihminen haluaa muuttaa lähemmäksi esimerkiksi lapsiaan.
Itse toivon ikääntyessäni voivani ajoissa myydä oman liian isoksi käyvän taloni ja muuttaa puolisoni kanssa sellaiseen asuntoon, jossa voimme ostaa ja johon saadaan helposti tarvittavia palveluita. Ystävällinen hoitaja auttaisi meitä tilaamaan kaupasta tarvikkeet kotiin, jos emme itse osaa. Voimme käydä syömässä läheisessä ikäihmisten ravintolassa aina kun emme itse jaksa laittaa ruokaa, ostamme tarvittaessa siivousta kotiimme ja saamme viettää aktiivista elämää niin paljon kuin suinkin toimintakyky antaa myöten. Eletään siis täyttä elämää, sairaudet ja ikääntymisen tuomat hidasteet ovat osa elämää, mutta eivät määrittele sitä kokonaan. Lisäksi haluan asua siten, että kotiini ei ole vierailuaikoja, vaan päätän ne itse ja vieraat eivät koe tulevansa katsomaan meitä vanhuksia, vaan nimenomaan kylään vaihtamaan kuulumisia.
Jokaiselle meistä kuuluu arvokas vanhuus.
(Kirjoitus lähetetty myös Suupohjan Sanomiin)